Korvakynttilä varsinkin oli erittäin mielenkiintoinen. Hoitoa suositellaan kokeiltavaksi jos kärsii päänsäryistä, paineen tunnusta päässä ja tinnityksestä. Se tasapainottaa ja virkistää kuuloa ja aineenvaihduntaa sekä lymfanesteiden kiertoa, lisää vastustuskykyä, rauhoittaa ja rentouttaa.
Hoitoa ei suositella jos on reikä/putki tärykalvossa tai paikattu tärykalvo, korvatulehdus, iho- tai pään alueen syöpä, epilepsia, välikorvan kuuloluun leikkaus tai jos on allerginen vaikuttaville aineille (puuvillakangas, mehiläisvaha, hunajauute ja yrtteinä kamomilla, salvia ja kuisma). Korvakynttilöitä on paljon erilaisia, mutta nämä tiedot ovat siis näistä kynttilöistä mitä käytettiin tuolla koulutuksessa, eli ns. "Hopi"- korvakynttilät. Uusi nimi taitaapi olla Traditional.
Mallina meillä oli eräs työntekijöistä, muistaakseni Laura oli hänen nimensä. Sain luvan laittaa hänen kuviaan tänne blogiin.
Asiakas laitetaan kyljelleen makaamaan. Korvan ympärys suojattiin palamattomalla kankaalla.
Kynttilä sytytetään palamaan ennen kun se laitetaan korvaan. Täytyy huomioida ennen hoidon aloittamista, että viereen on laitettava lasi vettä johon kynttilän voi tuikata kun se on palanut loppuun.
Kynttilän alaosassa näkyy punainen viiva, joka on sen merkki että sitä pidemmälle ei kynttilää saa polttaa.
Jokaiselle varmaan itsestään selvyys että kynttilää ei jätetä itsekseen palamaan asiakkaan korvaan, vaan siitä pidetään kiinni mieluusti molemmin käsin että se palaa tasaisesti. Hoitohuoneen tulisi myös olla vedoton samasta syystä.
Tässä vaiheessa kun tuli lähenee punaista rinkulaa, hoito lopetetaan.
Lopuksi vielä palava kynttilä tuikataan vesilasiin. Se ei siis sammu puhaltamalla.
Tältä se näyttää avattuna käytön jälkeen. Joku farmaseutti oli joskus 2000- luvun alussa sanonut että korvakynttilähoito puhdistaa kalloa, mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Tämä ei siis poista vaikkua. On myös luultu että tuo keltainen töhnä on tullut korvasta, mutta testien jälkeen kävi ilmi että vaikka polttaisi kynttilää sormenpäässä, on tuloksena samanlaista töhnää.
Kysyin mallilta hoidon aikana että miltä se tuntui, ja kuulemma oli erittäin rentouttavaa. Korvassa tuntui miellyttävä lämpö ja kuulosti vähän samalta kuin takkatuli, tosin ei kovin kovaa.
Imukuppihieronta oli myös hauska kokemus. Se on vähän niinkuin kuivakuppausta. Imukuppihieronta on mm. sidekudoshierontaa, jolla pyritään vaikuttamaan ihonalaiseen sidekudokseen ihoa nostamalla "irrottamalla" alustastaan. Sillä voi tehdä myös lymfahierontaa, jolla pyritään imunestekierron edistämiseen.
Se rentouttaa ja lämmittää, poistaa kuona-aineita ja sillä voidaan vaikuttaa rasitusvammoihin käyttämällä paina/nosta tekniikkaa. Imulla vaikutetaan nestekiertoon ja kosmeettiseen selluliittiin. Vähänkö nyt rupeen joka päivä hieroon reisiä ja pakaroita ja kesällä oon sit tosi timmi!! :)
Käy myös leikkausten jälkeiseen turvotuksen hoitoon tekemällä hieronta leikkausalueen ympäristöön ja sillä voidaan myös tehdä arpihoitoa.
Meillähän on koulussa ollut vartalonhoitoa ja erilaisia laitteita niihin liittyen, joten tämä oli siinä mielessä tuttu juttu. Silikoniset imukupit on mukavammat käyttää ja ne on kestävämpiä kuin ne isot laitteet mitä koulussa käytettiin. Vaarana on se että liian rajusti käytettynä ja herkällä iholla, tästä voi jäädä ruhjeita ja mustelmia. Voi myös tehdä kipeää selluliittialueella. Hieronta pitää myös tehdä aina imupisteisiin suuntautuvin liikkein (mm. kainaloon tai nivusiin).
Yllättäen ostettiin koko konkkaronkka imukupit myös kotiin. :)
Erikokoisia kuppeja eri kehonalueille.
Iholle laitetaan jotain voidetta tai öljyä, ei väliä mitä, kuhan se ei imeydy heti. Imukupit napautetaan iholle kiinni ja ruvetaan liikuttamaan samalla nostaen sitä.
Ja ei muuta ku hieromaan!
Tehtiin yllättäen myös muita ostoksia, mutta niistä sit myöhemmin.
-T
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mielipiteitä? :)